Saunaan mennään tietysti alasti. Majaan pitää tulla oviaukon vasemmalta puolelta sisään ja lähteä oikealta ulos. Toista ihmistä ei saa majassa ohittaa vaan samassa järjestykessä, missä on menty sisään, tullaan ulos, kaikki yhtäaikaa. Majan keskellä olevaan kuoppaan tuodaan nuotiossa hehkuvaksi kuumennettu kivi yksi kerrallaan. Kun kivi tulee oviaukosta majaan, täytyy huutaa ja tervehtiä sitä isolla äänellä, sillä silloin samalla tervehditään esivanhempia. Saunassa käydään kolme kertaa. Jos majassa tulee liian kuuma, pitää laulaa, omaa laulua. Omalla tavalla. Kaikki, jotka ovat majassa samaan aikaan, saavat sisaruuden lahjan. Kokemus on henkisesti niin yhdistävä .
Siellä kaiken höyryn, savun ja pimeyden keskellä on tosiaan kuin olisi uudestaan kohdussa. Välillä oviaukko avautuu ja valo tulvii sisään. Höyryn seasta erottuu tumma hahmo, joka tuo hehkuvan punaisen kiven kuoppaan ja heittää välillä vettä kivien päälle. Kuumat kivet ja kuuma hiekka, kostea ilma, joka kulkee sisään ja ulos keuhkoissa haisee ja maistuu savulle ja vedelle. Tunnelma on epätodellinen. Mieli kääntyy sisäänpäin, laajenee, hiljenee ja kuuntelee kohta koko maailmaa. Kaikki, jotka sisällä istuvat, ovat keskellä jotain pyhää. Äiti elämää.
Tuon saunan jälkeen menin uimaan lopettaakseni saunomisen ja jättääkseni iholle ja mieleen raikkaan olon.
Sukelsin pitkään ja nautin veden kosketuksesta ihollani.
Kun nousin pintaan ja laskin jalkani pohjaan, ne tapasivatkin kiven. Ison sileän veden alla olevan kiven.
Sukelsin uudestan vielä pidemmälle.
Ja taas kun nousin pintaan, olin sukeltanut juuri kiven päälle. Se oli kuin leikkiä.
Sukelsin vielä kolmannen kerran.
En toivonut sitä, en yrittänyt mitään, vain sukelsin ja kas, sukellukseni oli tuonut minut taas kiven kohdalle, juuri sen yläpuolelle. Laskin jalkani alas ja hymähdin. Seisoin kivellä vähän aikaa, katselin järveä ja taivasta ja kiitin mielessäni, että näin tapahtui.
Vaikka sen merkitystä en vieläkään tiedä, tiedän, että se oli merkityksellistä.
HYVÄÄ JUHANNUSTA!
